Viisi askelta eteen ja yksi taakse

Syyslomaviikko hurahti pääasiassa raksatouhuissa. Koska kelit suosivat, maalasin rakennuksista kaiken puuvalmiin ulkopinnan, mihin yletyin. Homman mahdollisti Diotrolin Dio-Prim-pohjuste, jota voi käyttää lämpötilan ollessa +0°C. Varmistin vielä maalausolosuhteiden käypäsyyden Gourulta ennen pensseliin tarttumista.

Maalariselfie syysloman alussa

Lauantai-iltaan mennessä kaikki pohjustettavissa olevat pinnat oli sudittu. Sunnuntaina maalauskelit olivatkin sitten jo ohi.

Maalariselfie syysloman lopussa

Syyslomaviikon alussa saimme urakoitsijan toimesta tontille nohevan kirvesmiehen. Hän tuli töihin joka aamu, kuten palkollisten tapana yleensä on, ja palautti uskomme urakan valmistumiseen. Some day in the future... Talo sai vihdoin kattotuolit päälleen.

Rakennustaidetta

Pulpettiristikoita

Reinolassa on saatu kattotuolit paikoilleen.

Reinolan isäntä asensi loput styroksit terassin alle ja valoi viimeiset pilarit. Minä kävin isäni kanssa heittämässä ensimmäisen roskakuormakeikan Jyväskylään Mustankorkean jäteasemalle. Seuraavalla kerralla uskallan lähteä käymään siellä peräkärrykuorman kanssa vaikka yksikseen.

Terassin alle asennettiin 2 x 50 mm styroksit.

Kun talon ulkopuolen routaeristys oli valmis ja kaivurikuskin homma lähes pulkassa, vein kahvitauolle pullaa.

Työpaikan kahvihuoneessa on tunnelmaa.

Torstaiaamuna tontilla oli kunnon sutina päällä: peltiseppä tuli pellittämään saunan katon, minä maalasin, Reinolan isäntä lapioi, kaivurikuski tärryytti, putkimiehet nostivat viemärit ylös ja kirvesmiehet paukuttivat paneeleja päätyelementteihin. Vastaava mestarikin poikkesi josakin vaiheessa toteamassa, että nythän homma etenee. Tuntui hyvältä.

Saunan toisessa päässä maalataan räystäänalusia, toisessa pellitetään kattoa.

Peltiä ja pohjustetta

Kun kirvesmiehet ahkeroivat päätyelementtien parissa, kysyin, voisinko maalata ne alhaalla ennen niiden paikalleen reivaamista. Ensimmäinen elementti ehti valmistua ennen ruokataukoa, jonka aikana sain luvan maalata. Sutiminen oli huomattavasti helpompaa alhaalla kuin ylhäällä.

Ensimmäinen päätyelementti on maalausta vaille valmis.

Reinolan emäntä sai maalata yhden elementin maassa sukkasillaan.

Vei nimittäin hetken rakentaa telineet, eikä siltikään pituus riittänyt.

Maalaaminen vaatii usein valmisteluja, jotka kannattaa huomioida aikataulussa.

Syyslomaviikkoni oli raksalla tähänastisista viikoista tehokkain. Homma eteni monella rintamalla. Lomani päätyttyä jouduin palaamaan takaisin odottavan ja stressaavan rakennuttajan rooliin ja kuinkas sitten kävikään? Se edellisellä viikolla valon epätoivoon tuonut kirvesmies liukastui heti maanantaina katolla räystäslautoja naulatessaan ja ampui itseään naulapyssyllä polveen. Arvaa harmittiko?

Puolet pulpettikatosta on saanut aluskatteen.

Tänään kuulin hyviä uutisia. Kirurgi oli saanut vedettyä naulan irti polvesta ilman leikkausta, sillä naula oli sujahtanut polvilumpion väliin. Työmies saattaa palata raksalle jo ensi viikolla! Puolet pulpettikatosta on saanut aluskatteen. Kyllä se siitä!

Unettomia öitä

On tullut muutamana yönä valvottua. Taloon on saatu viikon aikana neljä viimeistä hirttä paikalleen. Aluskate puuttuu edelleen, ja kieltämättä se on aiheuttanut rakentajaperheessämme pientä tunnekuohuntaa.

Pystytysurakoitsijan kanssa on keskusteltu niin urakkaporukan töihin saapumisesta, työtahdista, -järjestyksestä kuin vastuustakin. Luottamuksemme urakoitsijaan on saanut pahan särön. Valitsimme hänet aikanaan erään suosituksen sekä hänen itsensä kertoman kokemuksen perusteella. Honkarakenteella urakoitsijaa ei tunnettu.

Miehillä tuntuu nyt olevan keskenään melkoisia kommunikaatio-ongelmia, joihin suomen kielen ammattilaisena en voi töissä ollessani vaikuttaa. Reinolan isännän on kuultu kiroavan jollekin ensimmäisen kerran elämässään ääneen.

Eilen puhuin vastaavan mestarin kanssa pitkään puhelimessa. Hän selitti minulle, miten hirsi kestää itselleni kestämättömältä tuntuvan tilanteen. Koska hirsi on kuivattu teollisesti 18 prosenttiin, se ei todellakaan ole kastunut läpimäräksi. Sisäseinien pinta kärsii, jos kesä saapuu syksyn keskelle. Elämme kuitenkin lokakuun puoliväliä, joten kelit ovat viilenemään päin. Home ei lähde kasvamaan kylmässä.

Urakoitsija teki tällä viikolla kolme päivää saunaa, torstaina tontilla piipahtanut parivaljakko nosti taloon neljä viimeistä hirttä ja perjantaina talon kehikko vihdoin putkitettiin ja kiristettiin.

Saunan katto on pellitystä vaille valmis. Talon hirsikehikko odottaa seuraavaksi kattotuoleja. Olemme vaiheessa, jossa urakoitsija sanoi olevansa viikko sitten ja me oletimme olevamme kaksi viikkoa sitten. Keltanokkia viedään viisi-nolla.

Nyt tarvitaan pientä psyykkausta rakennusprojektiin rohjenneille. Muutamat  Hidasta elämää-sivuston facebook-päivityksestä löytyneet elämän perusperiaatteet pätevät mielestäni hyvin myös rakentamiseen, vaikka meidän pikku projekti onkin kaukana downshiftaamisesta:


1. Vastoinkäymiset ovat vain tilapäisiä.

"Päästäksesi läpi helvetin sinun on jatkettava loppuun asti." Winston Churchill


2. Asiat eivät aina mene suunnitelmiesi mukaan.

"Aloittelijan mielestä mahdollisuuksia on paljon, mutta asiantuntijan mielestä niitä on vain muutama." Shunryu Suzuki


3. Muiden mielipiteet eivät määrittele sinua.

"Jokaisella näyttää olevan selvä käsitys siitä, kuinka muiden tulisi elää, mutta kuinka he oman elämänsä eläisivät, heillä ei ole tietoakaan." Paulo Coelho


4. Tulet epäonnistumaan.

"Suurin loistomme ei ole se, ettemme koskaan epäonnistuisi. Suurin loistomme on, kun kaaduttuamme nousemme joka kerta ylös." Ralph Waldo Emerson


5. On hyviä ja huonoja päiviä.

"Elämä on sarja luonnollisia ja yllättäviä muutoksia. Älä vastustele niitä - se aiheuttaa vain pahaa mieltä. Anna todellisuuden olla. Anna asioiden soljua omillaan. Olipa ne millaisia tahansa." Lao Tzu


Viimeiseen ajatelmaan en kyllä ihan hevillä taivu. Mutta taivunpa kuitenkin. Liian kova rakennuttaja saattaisi nimittäin hajota kesken projektin.

Sumun keskellä

Syksy on ovela vuodenaika. Rakastan sen värejä, raikkautta ja hiipuvia päiviä. Tiedän sen lähenevän loppuaan, mutta en millään haluaisi päästää sitä pois. Vaikka olen talventyttö, pakkasen puraisema puolukkaposki, nyt jos koskaan toivon kauniin syksyn viipyvän luonamme mahdollisimman pitkään. Reinolassa on nimittäin hommat vähän kesken.

Olen juuri astunut Reinolan olohuoneeseen. Talossa näyttää samalta kuin viikko sitten. Näkymä olohuoneen ikkunoista on - hmmm - hieman lohduton. Kuulen mieheni lapioivan saunan takana, mutta urakkaporukkaa ei sen sijaan näy. Puren huultani ja alan kuvitella väliseinien paikkoja. Katto pitäisi saada, jottei tarvitsisi sateessa itkeä.

Rannassa mieli rauhoittuu. Sumu sulkee syliinsä. Vasaran verkkainen pauke kaikuu ylärinteestä.

Peltiseppä ei päässyt aloittamaan kattourakkaa tällä viikolla, koska ei ollut, mitä pellittää. Sen verran on yksi pystytysporukan mies käynyt tällä viikolla töissä, että ensi viikolla saunan katosta voisi aloittaa. Valitettavasti se ei enää passaa peltisepän aikatauluihin.

Kun ensimmäisen kerran näin Reinolan hirsikehikot pystyssä, mietin, miksi olen kuvaillut tulevaa taloamme moderniksi. Saunan kattotuolien asennuksen jälkeen modernius hahmottuu huomattavasti paremmin. Pikkuhiljaa suunniteltu kokonaisuus saa muotonsa. Pystytyksen etenemistahdin huomioiden olen erittäin tyytyväinen, että talomme runkorakenne on yksiaineista hirttä. Jos se kastuu, se myös kuivuu. Hirsien sisäpinnan ulkonäön kärsimistä kieltämättä jännitän.

Voimia uuteen työviikkoon!